Koiran synnytys

Koiran tiineys kestää astutuksesta laskettuna 58-72 vuorokautta. Mikäli nartun progesteronitaso on tutkittu ennen astutusta, voidaan tiineyden kesto laskea tarkemminkin: progesteronitason noususta eli LH-piikistä laskettuna tiineys kestää 64-66 vuorokautta. Nartun ruumiinlämpö laskee tyypillisesti alle 37 asteeseen noin vuorokautta ennen synnytyksen alkua. Kaikilla nartuilla lämmönlaskua ei kuitenkaan havaita.

pentu1

Synnytyksen ensimmäinen vaihe eli avautumisvaihe alkaa yleensä vuorokauden sisällä ruumiinlämmön laskusta. Avautumisvaihe kestää muutamasta tunnista noin vuorokauteen. Avautumisvaiheessa narttu muuttuu levottomaksi ja alkaa vaellella, ruoka ei enää välttämättä maistu normaalisti ja narttu etsii sopivaa pesäpaikkaa esimerkiksi sänkyjen alta, kaappien takaa tai ulkona tiheistä pensaista. Avautumisvaiheessa oleva narttu läähättää ja useimmat nartut sisustavat itselleen pesää kuopimalla pehmusteita uuteen uskoon. Avautumisvaiheessa kohdun lihaksisto supistelee ja kohdun kaula avautuu. Kohdun supistukset eivät näy päälle päin.

Synnytyksen toinen vaihe on ponnistusvaihe, jonka merkkinä ovat selkeät vatsalihasten supistukset. Synnytyksen toisessa vaiheessa lämpö palautuu normaaliksi. Synnytysteihin työntyvä pentu saa aikaan vatsalihasten voimakkaan ja säännöllisen supistumisen. Ensimmäinen pentu syntyy yleensä puolen tunnin sisällä säännöllisten supistusten alkamisesta. Syntyvästä pennusta nähdään yleensä ensimmäisenä nesteen täyttämä sikiöpussi. Nestepussi voi puhjeta itsekseen, mutta sitä ei kannata puhkaista. Pennun synnyttyä narttu nuolee vastasyntynyttä ja repii sikiökalvot pennun päältä varoen. Pennun päällä olevat kalvot voivat olla vielä ehjät tai jo itsestään puhjenneet. Mikäli narttu ei itse poista kalvoja pentujen päältä, voi pentuja avustaa rikkomalla kalvot ensin kuonon päältä ja poistamalla kalvot sitten koko pennun päältä. Narttu katkaisee pennun napanuoran hampaillaan muutamien senttien päästä pennun navasta. Narttu aloittaa napanuoran katkaisun usein syömällä ensin istukan eli jälkeiset. Narttu nuolee vastasyntyneitä pentuja voimakkaasti etenkin päästä, navan seudulta ja peräaukon seudulta. Pentu kääntelehtii nuolemisen voimasta. Nuoleminen virkistää pennun elintoimintoja ja on sen vuoksi hyvin tärkeää. Narttu nuolee pennut kuiviksi, mutta keskittyy sen jälkeen jo synnyttämään seuraavia pentuja. Pennut pyrkivät hakeutumaan nisille, vaikka narttu petaa ja etsii hyvää asentoa seuraavien pentujen synnytystä varten. Syntyneet pennut hakeutuvat toistensa läheisyyteen kasoiksi lämmittelemään.

Synnytyksen kolmanneksi vaiheeksi lasketaan istukoiden syntyminen. Istukat voivat syntyä joko jokaisen pennun jälkeen tai 2-3 pennun synnyttyä. Nartuilla on normaalisti synnytyksen jälkeen vihertävän mustaa tai veristä vuotoa, joka muuttuu pikkuhiljaa vaaleammaksi. Vuoto voi kestää parin viikon ajan. Emättimestä voi vuotaa myös hajutonta, tummanpunaista jälkivuotoa 4-6 viikon ajan. Jälkivuoto liittyy kohdun kutistumiseen eli involuutioon.

Viimeisen pennun synnyttyä narttu rauhoittuu selvästi ja hakeutuu kyljelleen ruokkimaan pentujaan. Nyt pennut pääsevät imemään rauhassa. Narttu nuolee pentujaan ohjaten niitä hellästi nisille syömään. Narttu viettää pentujensa kanssa lähes kaiken aikansa muutaman ensimmäisen päivän ajan.

Milloin eläinlääkäriin?

Useimmat nartut osaavat hoitaa synnytyksen ja syntyneet pennut ilman ihmisen apua. Ihminen voi olla jopa synnytystä hidastava häiriötekijä. Synnytystä on toki tärkeää seurata, jotta nartulle ja pennuille on mahdollista tarjota apua sitä tarvittaessa. Synnytysvaikeuksia esiintyy koirilla melko paljon. Niiden syitä ovat muun muassa polttoheikkous, synnytysteiden ahtaus, sikiön asentovirheet tai sikiön liian suuri koko. Eläinlääkäriin on aina hyvä olla yhteydessä synnytysvaikeutta epäiltäessä. Synnytysvaikeutta on syytä epäillä, mikäli on havaittu sikiönesteiden meno, mutta synnytys ei etene 2-3 tunnin kuluessa, synnytyksen toinen vaihe on kestänyt yli 12 tuntia, narttu on ponnistanut voimakkaasti ja säännöllisesti tuloksetta puoli tuntia tai epäsäännöllisesti ja heikosti 2-4 tuntia tai edellisen pennun syntymästä on 2-4 tuntia eikä merkkejä seuraavan syntymisestä näy. Polttoheikkoutta voidaan eläinlääkärissä hoitaa kalkki- ja oksitosiinipistoksin. Jos synnytysvaikeuksien syynä on asentovirhe, pentujen liian suuri koko tai ahdas synnytyskanava, päädytään useimmiten keisarinleikkaukseen.

Ongelmia synnytyksen jälkeen

pentu2

Synnytyksen jälkeen narttu voi olla hieman väsynyt. Nartun ruumiinlämmön pitäisi olla normaali ja ruokahalun hyvä. Mikäli narttu on kuumeinen tai se ei halua syödä, on narttu syytä viedä eläinlääkäriin. Mahdollisia ongelmia synnytyksen jälkeen ovat jälkeisten jääminen, kohtutulehdus, nisätulehdus sekä kalkkikramppi. Istukat voivat jäädä kohtuun kiinni synnytyksen jälkeen, ja se voi aiheuttaa kohtutulehduksen. Kohtutulehduksen voi aiheuttaa istukan lisäksi vaikeutunut synnytys tai kohtuun kuollut pentu. Kohtutulehduksen oireita ovat kuume, haiseva emätinvuoto, vähentynyt maidontuotanto tai ruokahaluttomuus. Imettävälle nartulle nisätulehduksen voi aiheuttaa nisään joko haavojen tai verenkierron kautta levinnyt bakteeri. Tulehtunut nisä on kuumottava, turvonnut, punoittava ja aristava. Tulehtuneen nisän maidon väri voi muuttua, ja nartulla on usein kuumetta. Kohtu- ja nisätulehduksen hoito vaatii aina eläinlääkärinkäynnin. Kalkkikramppi on sairaus, joka aiheutuu veressä olevan vapaan kalsiumin määrän laskusta. Sairautta esiintyy etenkin pienikokoisilla, useampaa pentua imettävillä emokoirilla kolmen ensimmäisen viikon aikana synnytyksen jälkeen. Syynä on liian vähäinen kalsiumin määrä ravinnossa. Kalkkikrampin oireet ovat aluksi lieviä, muun muassa ärtyneisyys, levottomuus ja läähätys. Emä voi alkaa hyljeksiä pentujaan, kävellä jäykästi, narskutella leukojaan ja lopuksi alkaa kouristella. Hoitona on eläinlääkärin antama kalsiumlisä, joka annetaan ensiapuna pistoksena. Kotona kalsiumin antoa jatketaan ohjeiden mukaan. Kalkkikramppia voi ennaltaehkäistä ruokkimalla emää kasvaville pennuille tarkoitetulla täysravinnolla.

Jaa artikkeli myös kavereille

 

© Keuruun Eläinklinikka Oy,
Lähde mainittava lainattaessa.

© Keuruun Eläinklinikka Oy 2017. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®