Matkustaminen lemmikin kanssa

matkustava lemmikkiKesä saapuu ja loma-aika lähestyy. Monessa perheessä lemmikki lähtee mukaan lomalle, etenkin jos lomaillaan Suomessa. Mikäli lemmikki on lähdössä perheen kanssa lomalle ulkomaille, tulee matka suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Ulkomaille matkatessa lemmikki voi altistua sairauksille, joita ei Suomessa tavata. Monet näistä sairauksista ovat loisten tai hyönteisten levittämiä. Lemmikki tulee tautisuojata asianmukaisesti sekä lemmikin oman terveyden, että ihmisten terveyden vuoksi. Lemmikkien ulkomaille matkustamisesta on myös tarkat viranomaisten tekemät säädökset, joiden täyttyminen pitää varmistaa hyvissä ajoin ennen matkaa. Eläinlääkäri avustaa eri maiden tautiriskien kartoittamisessa ja neuvoo tarvittavien lääkkeiden käytössä.


Lentokoneessa

Lemmikki voi matkustaa lentokoneessa joko matkustamossa tai ruumassa, riippuen lemmikin painosta. Lentoyhtiöiltä tarvitaan etukäteen hyväksyntä lemmikin kuljettamiseen, joten ole aina yhteydessä yhtiöön puhelimitse varataksesi matkan. Pieniä lemmikkejä kuten koiria, kissoja, kaneja ja jyrsijöitä voi kuljettaa matkustamossa. Lemmikin ja kantokopan sallittu enimmäispaino vaihtelee lentoyhtiöiden välillä. Matkustamossa matkustavalle lemmikille suositellaan pehmeää kuljetuslaukkua, poikkeuksena jyrsijät jotka tulee kuljettaa kovassa kuljetuslaatikossa. Pehmeä kuljetuslaukku voi olla normaalin käsimatkatavaran kokoinen. Lemmikin on pysyttävä kuljetuslaukussa koko matkan ajan. Lemmikit, joita ei voida kuljettaa matkustamossa, kuljetetaan kovassa kuljetuslaatikossa ruumassa. Kuljetuslaatikon tulee täyttää IATA:n säännöt ja oltava riittävän suuri, jotta lemmikki mahtuu seisomaan ja kääntymään (IATA:n säännöt). Lemmikin on hyvä antaa tottua kuljetuskoppaansa hyvissä ajoin ennen matkaa. Lemmikin rauhoittaminen matkaa varten ei ole suositeltavaa. Feromonivalmisteiden sekä rauhallista käytöstä tukevia ravintolisiä voidaan käyttää matkustamisen helpottamiseksi. Mikäli lemmikki voi pahoin autossa, voi matkapahoinvointilääkitys ennen lentämistä tehdä matkustamisesta miellyttävämpää.


Matkustavaa lemmikkiä uhkaavat sairaudet euroopassa

Myyräekinokokki

Myyräekinokokki on pääsääntöisesti koiraeläinten suolistossa elävä heisimatolaji. Myyräekinokokkia esiintyy lähes koko Keski-Euroopassa sekä myös Ruotsissa. Suomessa tautia ei esiinny.

Heisimadon pääisäntänä toimii yleensä kettu tai naali, mahdollisesti myös koira tai kissa. Loinen vaatii elinkiertoonsa väli-isännän. Väli-isäntänä toimii tavallisesti jyrsijä, mutta myös ihminen voi toimia loisen väli-isäntänä. Väli-isäntä saa tartunnan ulosteen saastuttamasta vedestä tai marjoista.

Myyräekinokokki on pääisännällä oireeton, mutta aiheuttaa vakavia oireita väli-isännälle, myös ihmiselle. Taudin ennaltaehkäisy on siis hyvin tärkeää ihmisten terveyden turvaamiseksi. Ulkomailta Suomeen tuotavat lemmikit on lääkittävä ekinokokkia vastaan.


Punkit

Punkit aiheuttavat lemmikeille paikallisia ihomuutoksia ja voimakkaissa tartunnoissa tartunnoissa mahdollisesti anemia. Punkkien suurin kliininen merkitys liittyy niiden kykyyn toimia monien infektiotautien vektorina eli levittäjänä. Suomen luonnossa esiintyy runsaasti puutiaisia ja siperianpuutiaisia. Pohjoisessa punkit talvehtivat pakkaskauden yli, mutta Keski- ja Etelä-Euroopassa punkkikausi kestää läpi vuoden. Lue lisää punkeista

Matkustavien koirien riesana ovat kotoisten punkkien lisäksi ruskea koirapunkki ja suopunkki. Suopunkkia esiintyy Keski-Euroopassa. Se on merkittävä babesioosin levittäjä ja voi levittää myös borrelioosia. Matkaileva lemmikki on syytä estolääkitä punkkien varalta ja lisäksi tarkistaa punkkien varalta päivittäin. Ruskea koirapunkki on ilmeisesti mailman laajimmalle levinnyt puutiainen, Euroopassa sitä esiintyy erityisesti Välimeren maissa. Ruskea koirapunkki on sopeutunut lämpimään ja kuivuuteen ja pärjää hyvin myös sisätiloissa. Sisätiloissa koirapunkki on aktiivinen ympäri vuoden. Verta imevät puutiaiset tulevat lemmikin iholle aterioimaan ja piileskelevät veriaterioiden välillä jalkalistojen takana ja huonekaluissa. Ruskea koirapunkki voi aiheuttaa ihoärsytystä ja anemiaa, sekä levittää tarttuvia sairauksia kuten Erlichiaa ja Babesiaa. Ruskea koirapunkki on hyvin vaikea häädettävä ja häätäminen vaatii usein tuholaistorjujien toimenpiteitä. Ulkomaan matkalle tai suuriin koiratapahtumiin osallistuvat koirat olisi hyvä lääkitä ennaltaehkäisevästi koiranpuutiaistartuntaa vastaan.


Kirput

Kirput ovat yleisiä Euroopassa ja muualla maailmassa, Suomessa kirppuja esiintyy harvemmin. Kirput levittävät koiraheisimatoa ja bartonelloosia sekä aiheuttavat lemmikille ihoärsytystä. Lemmikille voi kehittyä kirppuallergia sen herkistyessä kirpun syljelle. Kirpputartunnan hoito vaatii sekä lemmikin että ympäristön huolellisen loishäädön. Kirpputartuntojen ennaltaehkäisy on suositeltavaa, kun lemmikki lähtee ulkomaan matkalle.


Koiraheisimato

Koiraheisimato on harvinainen Suomessa, mutta muualla maailmassa se on yleisin heisimato kissoilla ja koirilla. Koiraheisimato tarvitsee väli-isännäkseen kirpun tai väiveen. Koiraheisimatotartunta voidaan estää huolehtimalla kirppujen ja väiveiden ennaltaehkäisystä.


Borrelia

Borrelia burgdorferi -bakteeri aiheuttaa borrelioosia eli Lymen tautia niin ihmisillä kuin koirilla. Kissat ovat vastuskykyisempiä borrelioosia vastaan. Koirilla borrelioosi voi olla oireeton tai oireet voivat ilmaantua vasta kuukausia tartunnan jälkeen. Oireita ovat kuume, niveltulehdus ja munuaisvika. Borrelioosin hoito on antibioottikuuri. Koirat voidaan rokottaa borrelioosia vastaan. Koiran suojaaminen puutiaisilta on tehokkain tapa ennaltaehkäistä borrelioosia.


Sydänmato

Sydänmatoa esiintyy Amerikassa, Autraliassa sekä Etelä-Euroopan maissa. Tartuntoja on tavattu myös Saksassa, Alankomaissa sekä Britanniassa. Sydänmato on sisäloinen, joka tarttuu hyttysen piston välityksellä. Sydänmatotartunnan oireet alkavat usein vasta vuosien kuluttua tartunnasta ja kehittyvät usein hitaasti. Oireita ovat muun muassa krooninen yskä, hengitysvaikeudet, huonokuntoisuus ja väsyminen. Sydänmato voi johtaa sydänvian kehittymiseen ja jopa äkkikuolemiin. Sairaus on yleisempi koirilla kuin kissoilla. Aikuisten sydänmatojen häätäminen on vaikeaa, sillä keuhkoissa ja sydämessä elävät madot aiheuttavat kuollessaan hengenvaarallisia oireita. Sydänmatoalueelle matkustava lemmikki on tärkeää estolääkitä tartunnan ennaltaehkäisemiseksi.


Babesia

Babesioosi on punkkivälitteinen, alkueläinten aiheuttama veritauti, jota levittävät ruskea koirapunkki ja suopunkki. Tautia tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa. Babesia alkueläimet hakeutuvat koiran punasoluihin. Kissoilla kliiniset tartunnat ovat harvinaisia. Babesioosin itämisaika on 1-3 viikkoa. Babesia tuhoaa punasoluja ja babesioosin ensioireina ovat usein voimattomuus, kuume sekä tumma virtsa. Babesioosin hoito on vaikeaa. Babesiatartunnan ennaltaehkäisemiseksi riskialueille matkustavat koirat tulisi punkkihäätää sekä tarkastaa punkkien varalta päivittäin.


Leishmania

Leishmanioosi on Välimeren alueella tavallinen, alkueläimen aiheuttama sairaus. Taudin välittäjänä toimii hietasääski. Sekä koirat että kissat voivat sairastua Leishmanioosin itämisaika on pitkä. Leismanian oireita ovat voimattomuus, imusolmukkeiden turpoaminen, voimakkaat ihomuutokset sekä pernan ja maksan suurentuminen. Leishmanioosiin ei ole tehokasta lääkettä. Leishmaniatartuntaa voi ennaltaehkäistä suojaamalla lemmikit hietasääsken pistoksia vastaan riskialueilla. Pistoksia vastaan voi suojautua muun muassa hyönteisiä häätävällä lääkkeellä ja pitämällä lemmikit sisätiloissa hämärän aikaan.


Erlichia

Erlichioosi on ruskean koirapunkin levittämä, bakteerin aiheuttama sairaus, jota esiintyy etenkin Etelä-Euroopassa. Erlichioosia voi ennaltaehkäistä huolehtimalla punkkihäädöstä ennen matkaa ja tarvittaessa matkan aikana. Erlichia aiheuttaa kliinistä sairautta pääasiassa koirille. Erlichioosin akuutti vaihe kestää 1-3 viikkoa. Akuutin vaiheen oireisiin kuuluu muun muassa apaattisuus, huono ruokahalu, imusolmukkeiden suurentuminen, kuume oksentelu ja verenpurkaumat iholla. Kroonistuessaan erlichioosi voi aiheuttaa hyvin moninaisia kliinisiä oireita kuten heikkoutta, apaattisuutta, painonlaskua, kuumetta ja turvotuksia. Erlichioosia hoidetaan antibioottikuurilla.


Bartonella

Bartonella on maailmanlaajuisesti esiintyvä bakteeri, joka aiheuttaa ihmisillä kissan raapimatautia. Kissa saa tartunnan kirppujen ja mahdollisesti punkkien välityksellä ja on useimmiten oireeton. Koirilla Bartonella voi aiheuttaa sydänlihastulehdusta ja maksatulehdusta. Ihminen saa tartunnan Bartonellaa kantavan kissan raapaisusta tai puremasta. Terveelle ihmiselle Bartonella aiheuttaa kuumetta, märkärakkuloita haava-alueella sekä imusolmukkeiden turvotusta. Antibioottilääkitys tehoaa usein huonosti bartonellatartuntaan. Bartonellatartuntaa voidaan ennaltaehkäistä huolehtimalla kirppuhäädöstä.


Leptospira

Leptospira on spiraalin muotoinen bakteeri, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Leptospiran aiheuttamia tartuntoja esiintyy enemmän lämpimillä ja kosteilla alueilla. Leptospira tarttuu useisiin eläinlajeihin ja myös ihmiseen. Leptospira erittyy virtsaan ja leviää usein saastuneen veden välityksellä. Tartunta saadaan limakalvojen tai vaurioituneen ihon kautta. Leptospiroosin oireet ovat hyvin vaihtelevat, muun muassa kuume, munuais- ja maksatulehdukset, keltaisuus ja verivirtsaisuus. Vakavuudeltaan leptospiroosi voi vaihdella oireettomasta taudista kuolemaan johtavaan yleisinfektioon.


Sairauksilta suojautuminen

Loishäädöt

Suomeen tuotavat eläimet tulee lääkitä ekinokokkia vastaan pratsikvantelia tai epsiprantelia sisältävällä sisäloislääkkeellä.

Kirput ovat yleisiä koko Euroopan alueella. Kirppuja vastaan tehoavat useat ulkoloislääkkeet. Kun lemmikki suojataan kirpputartunnalta, suojataan se myös kirppujen välittäviltä sairauksilta kuten koiranheisimadolta ja bartonelloosilta.

Punkit levittävät useita sairauksia, kuten puutiaisaivotulehdusta, borrelioosia, anaplasmoosia, babesioosia, erlichioosia ja bartonelloosia. Lääkitys puutiaisia vastaan on tarpeen Suomessa kesäiseen aikaan, mutta Keski-Euroopassa punkkihäätö on suositeltavaa vuoden ympäri.

Leismanioosin levittäjänä toimivat hietasääsket, kun taas sydänmatotartuntaa levittävät hyttyset. Lentäviä hyönteisiä karkottava valmiste ennaltaehkäisee molempia sairauksia. Sydänmatoalueella on tärkeää käyttää sydänmatoon tehoavaa loislääkitystä. Lääkitys aloitetaan viimeistää kuukausi oleskelun jälkeen, uusitaan kuukauden välein alueella oleskelun ajan ja viimeinen annos annetaan Suomeen palaamisen jälkeen.


Rokotukset

Matkustavilla koirilla, kissoilla ja freteillä tulee olla voimassaoleva rabiesrokotus. Koirat on syytä rokottaa myös parvovirusta, penikkatautia ja adenoviruksen aiheuttamaa tarttuvaa maksatulehdusta vastaan. Lisää koiran rokotuksista www.koiranrokotus.fi. Kissat on syytä rokottaa kissaruttoa, herpesvirusta ja kalikivirusta vastaan.

Matkustavan koiran voi rokottaa Lepstospiraa vastaan. Rokottaminen on suositeltavaa matkustettaessa maihin, joissa Leptospiraa esiintyy runsaasti. Rokotus antaa suojaa kliinistä tautia vastaan, mutta koira voi rokottamisesta huolimatta erittää Leptospira bakteeria.


Säädökset

Ajankohtaiset tuonti- ja vientisäädökset tulee aina tarkistaa viranomaisten sivulta ennen matkaa (www.evira.fi).


Lemmikkien matkustaminen EU-maihin, Norjaan ja Sveitsiin

Passi

koira passiLemmikin matkustaessa EU-maiden sisällä, lemmikin mukana on oltava lemmikkieläinpassi. Passissa on eläimen tunnistusta koskevat tiedot sekä eläinlääkärin tekemä merkintä voimassa olevasta raivotautirokotuksesta sekä tarvittaessa kliinisestä tutkimuksesta ja ekinokokkoosilääkityksestä. Lemmikkieläinpassin saa hankittua eläinlääkäriltä, kun lemmikki on tunnistusmerkitty ja rokotettu raivotautia vastaan. Lemmikkieläinpassin malli on yhtenäinen koko EU:n alueella.


Tunnistusmerkintä

Lemmikin on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla tai selkeästi luettavalla tatuoinnilla. 3.7.2011 alkaen ainoastaan mikrosirumerkintä hyväksytään tunnistusmerkinnäksi. Tatuointi hyväksytään kuitenkin tunnistusmerkintänä, jos tatuointi on tehty ennen 3.7.2011. Eläimen tulee olla tunnistusmerkitty ennen raivotautirokotuksen antamista.


Rabiesrokotus

Matkustamista varten lemmikki tulee rokottaa raivotautia vastaan. Raivotautirokotus annetaan valmistajan suositusten mukaisesti. Lemmikin tulee olla tunnistusmerkitty ennen raivotautirokotuksen antamista. Rokotus on annettava vähintään 21 vrk ennen matkaa. Uusintarokotuksessa ei vaadita 21 vrk:n varoaikaa, jos rokotus on annettu ennen edellisen rokotuksen voimassaolon päättymistä. Eläinlääkäri merkitsee raivotautirokotuksen viimeisen voimassaolopäivän lemmikkieläinpassiin. Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat raivotautirokotteet ovat voimassa rokotteesta riippuen kaksi tai kolme vuotta, jos rokotus on annettu yli vuoden ikäiselle eläimelle. Alle vuoden ikäisellä koiralla rokotus on voimassa vuoden.


Ekinokokkihäätö

Suomeen palaavilta koirilta vaaditaan ekinokokkilääkitys, kissoja tai frettejä ei tarvitse lääkitä. Myös alle kolmen kuukauden ikäiset pennut pitää lääkitä ennen niiden saapumista maahan. Suomen ulkopuolisen maan eläinlääkäri merkitsee annetun lääkkeen lemmikkieläinpassiin. Ekinokokkilääkitystä ei vaadita, kun koira tulee suoraan Suomeen Norjasta, UK:sta, Irlannista tai Maltalta. Lääkitys on asianmukainen annos pratsikvantelia tai epsiprantelia sisältävää, koiralle hyväksyttyä lääkettä ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan. Se annetaan Suomen ulkopuolisessa maassa 1-5 vrk ennen maahantuloa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää 28 vrk:n sääntöä. Mikäli sääntöä käytetään,merkitään siitä maininta passiin. Lemmikki pitää lääkitä ennen matkaa vähintään kaksi kertaa enintään 28 vrk:n välein EU-maassa ja sen jälkeen käsittely toistetaan säännöllisesti enintään 28 vrk:n välein niin kauan kuin edestakaisin matkustelua kestää. Viimeinen loislääkitys tulee tehdä Suomessa matkustelun päätyttyä. Jos lääkityksessä pidetään pidempi tauko, lääkitysohjelma täytyy aloittaa alusta.


Entäs pennut?

Suomeen saa tuoda rokottamattomia, alle 12 viikon ikäisiä pentuja muista EU-maista. Pennulla tulee olla tuontihetkellä tunnistusmerkintä, passi ja tarvittaessa ekinokokkihäätö sekä todistus siitä, ettei se ole ollut tekemisissä luonnonvaraisten eläinten kanssa. 12-16 viikon ikäisiä pentuja voi myös tuoda Suomeen muista EU-maista, kun ne on rokotettu 12 viikon iässä ja muut edellä mainitut pennun tuonnin ehdot täyttyvät.

Alle 12 viikon ikäisten rokottamattomien pentujen vienti muihin EU-maihin on sallittu ainoastaan, jos määränpäämaa on antanut vientiin luvan. Esimerkiksi Ruotsi ja Norja eivät salli alle 12 viikkoisten, rokottamattomien pentujen maahantuontia. Pennun tulee olla tunnistusmerkitty, sen mukana on oltava lemmikkieläinpassi sekä todistus siitä, ettei se ole ollut tekemisissä luonnonvaraisten eläinten kanssa.

Matkustavan lemmikin muistilista

Jaa artikkeli myös kavereille

 

© Keuruun Eläinklinikka Oy,

© Keuruun Eläinklinikka Oy 2017. All rights reserved. Site by Pelismo Oy / p+web®